Kuin veljet keskenään — Neuvostoliiton itäeurooppalainen imperiumi

Kujala, Antti
Nimeke: Kuin veljet keskenään — Neuvostoliiton itäeurooppalainen imperiumi
Tekijät: Kujala, Antti (Kirjoittaja)
Tuotetunnus: 9789524100441
Tuotemuoto: Kovakantinen kirja
Saatavuus: Toimitusaika 1-3 arkipäivää
Ilmestymispäivä: 18.1.2024
Hinta: 30,90 € (28,09 € alv 0 %)

Kansikuva: Lataa painokelpoinen kansikuva
Kustantaja: Minerva
Julkaisuvuosi: 2024
Kieli: suomi
Sivumäärä: 485
Tuoteryhmät: Historia
Sotahistoria
Venäjä
Uutuudet
Kirjastoluokka: 97 ITÄ-EUROOPAN HISTORIA
YSO - Yleinen suomalainen asiasanasto: poliittinen historia, suurvaltapolitiikka, kansainväliset suhteet, kylmä sota, etupiirit, sotilasliitot, kansannousut, suomettuminen, geopolitiikka, suurvallat, historia
Avainsanat: 1940-luku, 1950-luku, 1960-luku, 1970-luku, 1980-luku, 1990-luku, poliittinen historia, suurvaltapolitiikka, kansainväliset suhteet, kylmä sota, etupiirit, sotilasliitot, kansannousut, suomettuminen, geopolitiikka, suurvallat, historia, Neuvostoliitto, Itä-Eurooppa, Suomi
E-kirja, 2024
EPUB
14,90 €

”Ei pienintäkään sekaantumista toisten kansojen sisäisiin asioihin!” – Josif Stalin

Uusinta tietoa Neuvostoliiton ja Itä-Euroopan sodanjälkeisestä historiasta. Kirja antaa perspektiiviä nykyiseen hyytävään tilanteeseen, jossa Venäjä on muuttumassa Neuvostoliiton kaltaiseksi ja rautaesirippu on uudelleen laskeutunut Euroopan ylle.

Palkitun historioitsijan värikäs teos kertoo Stalinin luoman valtiokokonaisuuden moninaiset vaiheet toisesta maailmansodasta Mihail Gorbatšovin valtakauden loppuun. Imperiumi hajosi 1980–90-lukujen vaihteessa, mutta nyt sitä yritetään palauttaa tyypillisellä keinolla, brutaalilla sotilaallisella väkivallalla.

Vallatessaan Itä-Euroopan maat neuvostoarmeija teki samanlaisia raakoja sotarikoksia, joita nyt näemme Ukrainassa. Kylmän sodan alettua Stalin sovjetisoi nämä maat. Länsimaisen demokratian kannattajat vaiennettiin julmasti.

Nikita Hruštšev puolestaan käynnisti 1950-luvulla destalinisoinnin. Vankiloita ja pakkotyöleirejä tyhjennettiin, ja kuolemantuomioiden käyttämistä politiikan välikappaleena vähennettiin. Sorron väheneminen rohkaisi vapauteen pyrkiviä voimia. Neuvostopanssarit kuitenkin tukahduttivat Itä-Saksan kansannousun vuonna 1953, Unkarin kansannousun vuonna 1956 ja Tšekkoslovakian vapausliikkeen vuonna 1968.

1970-luvulla lisääntynyt tiedonkulku rautaesiripun yli paljasti, että länsimaiden kansalaiset nauttivat korkeammasta elintasosta, vapaista vaaleista ja muista kansalaisvapauksista. Neuvostoliiton ja Itä-Euroopan maiden talousvaikeudet olivat 1980-luvulla alkaneet hajottaa imperiumia jo ennen kuin Gorbatšov tuhosi sen epäonnistuneella perestroikallaan.

Välttämätöntä luettavaa jokaiselle, joka haluaa ymmärtää, miksi nyky-Venäjä on sellainen kuin on.

Antti Kujala on Helsingin yliopiston Suomen ja Venäjän historian dosentti. Hän on kirjoittanut runsaasti arvostettuja historiateoksia poliittisesta, sota- ja yhteiskuntahistoriasta.


Katso myös