Kuin veljet keskenään — Neuvostoliiton itäeurooppalainen imperiumi
Kujala, Antti
Tuotetiedot
| Nimeke: | Kuin veljet keskenään — Neuvostoliiton itäeurooppalainen imperiumi | ||
| Tekijät: | Kujala, Antti (Kirjoittaja) | ||
| Tuotetunnus: | 9789524100458 | ||
| Tuotemuoto: | E-kirja, EPUB | ||
| Saatavuus: | Heti ladattavissa | ||
| Ilmestymispäivä: | 18.1.2024 | ||
| Hinta: | 14,90 € (13,55 € alv 0 %) | ||
|
|||
Lisätiedot
| Kansikuva: | Lataa painokelpoinen kansikuva |
| Kustantaja: | Minerva |
| Julkaisuvuosi: | 2024 |
| Kieli: | suomi |
| Tiedostoformaatti: | EPUB |
| Suojaustapa: | Vesileima |
| Tuoteryhmät: | eKirjat |
| Kirjastoluokka: | 97 ITÄ-EUROOPAN HISTORIA |
| Avainsanat: | 1940-luku, 1950-luku, 1960-luku, 1970-luku, 1980-luku, 1990-luku, etupiirit, geopolitiikka, historia, itä-eurooppa, kansainväliset suhteet, kansannousut, kylmä sota, neuvostoliitto, poliittinen historia, sotilasliitot, suomettuminen, suomi, suurvallat, suurvaltapolitiikka |
Muut formaatit tai variantit
|
Kovakantinen kirja, 2024 Liimasidos, Ylivetokannet, Päänauha, Kannet laminoitu |
30,90 €
|
Esittelyteksti
”Ei pienintäkään sekaantumista toisten kansojen sisäisiin asioihin!” – Josif Stalin
Uusinta tietoa Neuvostoliiton ja Itä-Euroopan sodanjälkeisestä historiasta. Kirja antaa perspektiiviä nykyiseen hyytävään tilanteeseen, jossa Venäjä on muuttumassa Neuvostoliiton kaltaiseksi ja rautaesirippu on uudelleen laskeutunut Euroopan ylle.
Palkitun historioitsijan värikäs teos kertoo Stalinin luoman valtiokokonaisuuden moninaiset vaiheet toisesta maailmansodasta Mihail Gorbatšovin valtakauden loppuun. Imperiumi hajosi 1980–90-lukujen vaihteessa, mutta nyt sitä yritetään palauttaa tyypillisellä keinolla, brutaalilla sotilaallisella väkivallalla.
Vallatessaan Itä-Euroopan maat neuvostoarmeija teki samanlaisia raakoja sotarikoksia, joita nyt näemme Ukrainassa. Kylmän sodan alettua Stalin sovjetisoi nämä maat. Länsimaisen demokratian kannattajat vaiennettiin julmasti.
Nikita Hruštšev puolestaan käynnisti 1950-luvulla destalinisoinnin. Vankiloita ja pakkotyöleirejä tyhjennettiin, ja kuolemantuomioiden käyttämistä politiikan välikappaleena vähennettiin. Sorron väheneminen rohkaisi vapauteen pyrkiviä voimia. Neuvostopanssarit kuitenkin tukahduttivat Itä-Saksan kansannousun vuonna 1953, Unkarin kansannousun vuonna 1956 ja Tšekkoslovakian vapausliikkeen vuonna 1968.
1970-luvulla lisääntynyt tiedonkulku rautaesiripun yli paljasti, että länsimaiden kansalaiset nauttivat korkeammasta elintasosta, vapaista vaaleista ja muista kansalaisvapauksista. Neuvostoliiton ja Itä-Euroopan maiden talousvaikeudet olivat 1980-luvulla alkaneet hajottaa imperiumia jo ennen kuin Gorbatšov tuhosi sen epäonnistuneella perestroikallaan.
Välttämätöntä luettavaa jokaiselle, joka haluaa ymmärtää, miksi nyky-Venäjä on sellainen kuin on.
Antti Kujala on Helsingin yliopiston Suomen ja Venäjän historian dosentti. Hän on kirjoittanut runsaasti arvostettuja historiateoksia poliittisesta, sota- ja yhteiskuntahistoriasta.
Uusinta tietoa Neuvostoliiton ja Itä-Euroopan sodanjälkeisestä historiasta. Kirja antaa perspektiiviä nykyiseen hyytävään tilanteeseen, jossa Venäjä on muuttumassa Neuvostoliiton kaltaiseksi ja rautaesirippu on uudelleen laskeutunut Euroopan ylle.
Palkitun historioitsijan värikäs teos kertoo Stalinin luoman valtiokokonaisuuden moninaiset vaiheet toisesta maailmansodasta Mihail Gorbatšovin valtakauden loppuun. Imperiumi hajosi 1980–90-lukujen vaihteessa, mutta nyt sitä yritetään palauttaa tyypillisellä keinolla, brutaalilla sotilaallisella väkivallalla.
Vallatessaan Itä-Euroopan maat neuvostoarmeija teki samanlaisia raakoja sotarikoksia, joita nyt näemme Ukrainassa. Kylmän sodan alettua Stalin sovjetisoi nämä maat. Länsimaisen demokratian kannattajat vaiennettiin julmasti.
Nikita Hruštšev puolestaan käynnisti 1950-luvulla destalinisoinnin. Vankiloita ja pakkotyöleirejä tyhjennettiin, ja kuolemantuomioiden käyttämistä politiikan välikappaleena vähennettiin. Sorron väheneminen rohkaisi vapauteen pyrkiviä voimia. Neuvostopanssarit kuitenkin tukahduttivat Itä-Saksan kansannousun vuonna 1953, Unkarin kansannousun vuonna 1956 ja Tšekkoslovakian vapausliikkeen vuonna 1968.
1970-luvulla lisääntynyt tiedonkulku rautaesiripun yli paljasti, että länsimaiden kansalaiset nauttivat korkeammasta elintasosta, vapaista vaaleista ja muista kansalaisvapauksista. Neuvostoliiton ja Itä-Euroopan maiden talousvaikeudet olivat 1980-luvulla alkaneet hajottaa imperiumia jo ennen kuin Gorbatšov tuhosi sen epäonnistuneella perestroikallaan.
Välttämätöntä luettavaa jokaiselle, joka haluaa ymmärtää, miksi nyky-Venäjä on sellainen kuin on.
Antti Kujala on Helsingin yliopiston Suomen ja Venäjän historian dosentti. Hän on kirjoittanut runsaasti arvostettuja historiateoksia poliittisesta, sota- ja yhteiskuntahistoriasta.