Voittamisen taito — Venäläisen sotataidon klassikko

Suvorov, Aleksander; Salomaa, Markku; Ruusunen, Aimo
Nimeke: Voittamisen taito — Venäläisen sotataidon klassikko
Alkuteos: Nauka pobeždat
Tekijät: Suvorov, Aleksander (Kirjoittaja)
Salomaa, Markku (Toimittaja)
Ruusunen, Aimo (Toimittaja)
Tuotetunnus: 9789522912121
Tuotemuoto: E-kirja, EPUB
Saatavuus: Heti ladattavissa
Ilmestymispäivä: 30.11.2015
Hinta: 9,90 € (9,00 € alv 0 %)

Kansikuva: Lataa painokelpoinen kansikuva
Alkuteos: Nauka pobeždat
Kustantaja: Docendo
Julkaisuvuosi: 2015
Kieli: suomi
Tiedostoformaatti: EPUB
Suojaustapa: Vesileima
Tuoteryhmät: eKirjat
Kirjastoluokka: 39 MAANPUOLUSTUS
YSO - Yleinen suomalainen asiasanasto: sotataito, taktiikka, strategiat, sotatoimet, sotatiede, sotapäälliköt, henkilöhistoria
Avainsanat: Venäjä, henkilöhistoria, sotapäälliköt, sotataito, sotatiede, sotatoimet, strategiat, taktiikka
Generalissimus Aleksander Suvorov (1729-1800) on venäläisen sotataidon perustaja, jonka pääteosta Voittamisen taito ei ole ennen tätä suomennettu. VTT Markku Salomaan ja FT Aimo Ruususen kääntämässä ja toimittamassa teoksessa alun perin komentajille tarkoitettu teksti on pyritty saattamaan mahdollisimman yleistajuiseksi. Voittamisen taito sisältää myös osiot Suvorovin elämäkerroista ja hänen merkityksestään venäläiselle sotataidolle Napoleonin sodista nykypäivään.

Teos selittää, miksi venäläinen sodankäynti on aina ollut hyökkäyksellistä. Suvorov ei tuntenut muita taistelutapoja. Viivytys, vetäytyminen ja puolustus olivat vain valmistelevia ja hyökkäykselle alisteisia toimia.

Suvorov oli operatiivisena johtajana nero, mutta hän ei koskaan oikein oppinut ymmärtämään poliittisia strategioita. Suvorov palveli läpi armeijan kaikki sotilasarvot alokkaasta generalissimukseksi. Hän johti yli kuusikymmentä taistelua ja voitti ne kaikki. Voittamaton Suvorov ei siis ole legenda.

Suvorovilla oli karjalaiset ja alun perin suomalaiset sukujuuret. Hänen isoisansa muutti Ruotsin valloittamaan Karjalaan vuonna 1622. Talonpoikaistaustansa ja puutteellisen venäjänsä vuoksi häntä karsastettiin keisarin hovissa.

Värälan rauhan jälkeen Suvorov komennettiin kenraalikuvernööriksi Ruotsilta vallattuun Itä-Suomeen. Suomalaisille generalissimus oli helppo tuttavuus: hän tunsi suomalaisia kansanlauluja ja kansanrunoja - eikä koskaan nostanut asetta suomalaisia vastaan.


Katso myös