Kiehtova kertomus Venäjän eliitin, valtiovallan ja alamaailman suhteista.
Venäläistä järjestäytynyttä rikollisuutta on pitkään kutsuttu sanoilla vor v zakone, jotka tarkoittavat ”laillistettua varasta” tai ”varasta, joka on laki”. Valtansa huipulla mafia oli Stalinin vankileirien aikana, jolloin gangsterit eri puolilta maata verkostoituivat leireillä. Leirien vartijat eivät pitkään uskaltaneet uhmata rikollisryhmiä, mutta Neuvostoliiton viimeisinä vuosina rikolliset luopuivat kunniakoodistaan, joka kielsi yhteistyön viranomaisten kanssa. Seurauksena oli turvallisuuspalveluiden ja mafian molempia hyödyttävä liitto.
Voima ja valta kertoo nyky-Venäjän hallinnon ja mafian yhteyksistä. Maata voi kuvata kleptokratiaksi, joka ei erottele toisistaan rikollisuutta ja politiikkaa. Presidentti Putin, entinen KGB-mies, käyttää mielellään alamaailmasta tuttua kieltä esimerkiksi tilien tasaamisesta terroristien ja ”pettureiden” kanssa. Hänen kaudellaan gangsterisodat ja näyttävät palkkamurhat ovat vähentyneet, mutta sisäsiistimpi mafia on helpommin hallinnon käytettävissä. Aiemmin rikolliset, viranomaiset ja poliitikot toimivat toistensa julkisivuina tai apukäsinä esimerkiksi rahanpesussa tai luksustavaran salakuljetuksessa, mutta nykyään Kremlillä on varkaille suurempiakin tehtäviä. Mafia on auttanut Venäjää Itä-Ukrainassa ja Krimillä, ja Yhdysvaltojen vaaleja manipuloineet hakkerit ovat yksi sen uusista kasvoista.
Prahan kansainvälisten suhteiden tutkimuslaitoksen tutkija Mark Galeotti on kirjoittanut teoksen, joka on äärimmäisen ajankohtainen ja kiihkoton mutta kiehtova kertomus eliitin, valtiovallan ja alamaailman suhteista. Galeotti on kommentoinut asiantuntijaroolissa myös Suomeen liittyviä kysymyksiä, kuten Airiston helmen tapausta syksyllä 2018.
