Miksi suhteemme viiniin on niin epäluonteva? Johtuuko se siitä, että viini luettiin pitkään ylempien luokkien etuoikeuksiin kettupuuhkien, hopea-astiastojen ja oopperan kausikorttien kanssa? Vaiko siitä, että Alko yhä määrää, millaisia viinejä suomalaiset saavat juoda? Vai siitä, että umpimieliset asiantuntijat kirjoittavat kirjoja kaltaisilleen, mutta eivät pura salamyhkäisyyden muuria viinin ympäriltä?
Suomen luetuin viinibloggaaja, Viinipirun ja ViiniTV:n perustaja Arto Koskelo tarjoaa suomalaiselle viinipiiperrykselle ärhäkän potkun takalistoon, jotta ihmiset uskaltaisivat nauttia viinistä vapaina hölynpölystä. Viini olkoon arkisten ruokailujen palanpainike, kielenkantojen kostuttaja ja sosiaalisen sitkon synnyttäjä.
Koskelon viiniaapinen alkaa Alabamasta ja päättyy öylättiin. Siinä välissä ajetaan kolmejapuolipyöräisellä autolla Australian halki, hypätään liitovarjolla intiaanipäällikön kanssa, osallistutaan Afrikan ralliin, rakennetaan soittolistaa Alkon periaatteiden mukaisesti ja parannellaan kuhmua, jonka munkki on lyönyt Koskelon päähän puisella peniksellä. Kaikkeen tähän liittyy tietenkin viini.
Tästä ei viinikirja parane.
