Sotapropagandan valiojoukko 1941-1944
Kulha, Keijo K.
| Kansikuva: | Lataa painokelpoinen kansikuva |
| Kustantaja: | Minerva |
| Julkaisuvuosi: | 2021 |
| Kieli: | suomi |
| Tiedostoformaatti: | EPUB |
| Suojaustapa: | Vesileima |
| Tuoteryhmät: | eKirjat |
| Kirjastoluokka: | 92.73 Suomen historia v. 1939-1945 |
| Avainsanat: | Suomi, akateemikot, henkilöhistoria, henkinen maanpuolustus, historia, informaatiosodankäynti, jatkosota, kotirintama, maanpuolustustahto, mieliala, propaganda, psykologinen sodankäynti, sota-aika, sotahistoria, sotapropaganda, sotarintama, tiedotus, tiedotuskomppaniat, vaikuttaminen, yleinen mielipide, älymystö |
Linkkejä
Uutta tietoa sota-ajan propagandakoneistosta
Suomen talvi- ja jatkosodassa terävimmät kynänkäyttäjät valjastettiin propagandatehtäviin lujittamaan kotirintaman yksimielisyyttä ja vahvistamaan näin myös rintamajoukkoja. Valtion tiedotuslaitos perustettiin 1941.
Propagandantehtäviin komennettiin yliopiston ja oppikoulun opettajia, toimittajia ja kirjailijoita. Noin 600 henkilöä vahvisti kotirintaman mielialoja moninaisella ohjailulla Valtion tiedotuslaitoksessa. Heidän joukossaan oli myös 10 myöhempää akateemikkoa, joiden toimista sotapropagandan parissa teos ainutlaatuisesti kertoo.
VTL:ssä palvelivat muun muassa myöhemmät akateemikot Eino Jutikkala, Toivo Pekkanen, Mika Waltari, G. H. von Wright, Lauri Posti, Tauno Nurmela, Kustaa Vilkuna, Heikki Waris, Matti Haavio ja Matti Kuusi.
Välirauhaa solmittaessa suuri osa salaisesta aineistosta poltettiin. Asiaan perehtyneelle kirjoittajalle jäi silti riittävästi lähteitä löydettäväksi tätä kirjaa varten.
Lisäksi päähenkilöiden pelkistetyt bibliografiat sisältävät kiinnostavan annoksen 1900-luvun kulttuurihistoriaa sotavuosia laajemminkin.
FT Keijo K. Kulha on toiminut pitkään Turun Sanomien ja Helsingin Sanomien päätoimittajana ja on tuottelias tietokirjailija. Hän on kirjoittanut muun muassa lukuisia elämäkertoja sekä tutkinut monipuolisesti Suomen lähihistoriaa. Kulha asuu Helsingissä.
Suomen talvi- ja jatkosodassa terävimmät kynänkäyttäjät valjastettiin propagandatehtäviin lujittamaan kotirintaman yksimielisyyttä ja vahvistamaan näin myös rintamajoukkoja. Valtion tiedotuslaitos perustettiin 1941.
Propagandantehtäviin komennettiin yliopiston ja oppikoulun opettajia, toimittajia ja kirjailijoita. Noin 600 henkilöä vahvisti kotirintaman mielialoja moninaisella ohjailulla Valtion tiedotuslaitoksessa. Heidän joukossaan oli myös 10 myöhempää akateemikkoa, joiden toimista sotapropagandan parissa teos ainutlaatuisesti kertoo.
VTL:ssä palvelivat muun muassa myöhemmät akateemikot Eino Jutikkala, Toivo Pekkanen, Mika Waltari, G. H. von Wright, Lauri Posti, Tauno Nurmela, Kustaa Vilkuna, Heikki Waris, Matti Haavio ja Matti Kuusi.
Välirauhaa solmittaessa suuri osa salaisesta aineistosta poltettiin. Asiaan perehtyneelle kirjoittajalle jäi silti riittävästi lähteitä löydettäväksi tätä kirjaa varten.
Lisäksi päähenkilöiden pelkistetyt bibliografiat sisältävät kiinnostavan annoksen 1900-luvun kulttuurihistoriaa sotavuosia laajemminkin.
FT Keijo K. Kulha on toiminut pitkään Turun Sanomien ja Helsingin Sanomien päätoimittajana ja on tuottelias tietokirjailija. Hän on kirjoittanut muun muassa lukuisia elämäkertoja sekä tutkinut monipuolisesti Suomen lähihistoriaa. Kulha asuu Helsingissä.