Saksan kenraali Suomen päämajassa 1941 — Suomalais-saksalainen yhteistyö Waldemar Erfurthin päiväkirjan valossa
Visuri, Pekka
Tuotetiedot
| Nimeke: | Saksan kenraali Suomen päämajassa 1941 — Suomalais-saksalainen yhteistyö Waldemar Erfurthin päiväkirjan valossa | ||
| Tekijät: | Visuri, Pekka (Kirjoittaja) | ||
| Tuotetunnus: | 9789522914859 | ||
| Tuotemuoto: | E-kirja, EPUB | ||
| Saatavuus: | Heti ladattavissa | ||
| Ilmestymispäivä: | 2.10.2017 | ||
| Hinta: | 9,90 € (9,00 € alv 0 %) | ||
|
|||
Lisätiedot
| Kansikuva: | Lataa painokelpoinen kansikuva |
| Kustantaja: | Docendo |
| Julkaisuvuosi: | 2017 |
| Kieli: | suomi |
| Tiedostoformaatti: | EPUB |
| Suojaustapa: | Vesileima |
| Tuoteryhmät: | eKirjat |
| Kirjastoluokka: | 92.73 Suomen historia v. 1939-1945 |
| Avainsanat: | 1941, Päämaja, Saksa, Suomi, jatkosota, kenraalit, päiväkirjat, saksalaiset, sodanjohto, sotahistoria, sotapäiväkirjat, sotatoimet, sotilaallinen yhteistyö, upseerit, yhteistyö |
Muut formaatit tai variantit
|
Kovakantinen kirja, 2017 |
19,90 €
|
Esittelyteksti
Kirjassa pääosa Erfurthin päiväkirjan ennen julkaisemattomasta suomennoksesta!
Jalkaväenkenraali Waldemar Erfurth sai Hitlerin päämajassa 12.6.1941 tehtävän lähteä Suomen päämajaan yhteyskenraaliksi. Hänelle annettiin tiedot yllätyshyökkäyksen aloittamisesta Neuvostoliittoon ja ohjeet, joilla suomalaisten toiminta kytkettäisiin Barbarossaksi nimetyn suunnitelman osaksi.
Erfurth saapui Helsinkiin jo seuraavana päivänä - toistaiseksi vielä huomaamattomasti siviilipuvussa liikkuen. Ilmoittautuessaan marsalkka Mannerheimille hän kertoi, että Saksan hyökkäys alkaa noin kymmenen päivän kuluttua. Jo sitä ennen suomalaisten odotettiin mobilisoivan armeijansa sodan ajan vahvuuteen ja olevan valmiina liittymään hyökkäykseen kesäkuun lopulla.
Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon alkoi 22. kesäkuuta, jolloin Hitler julisti myös Suomen ja Romanian tulevan mukaan sotatoimiin. Erfurthin tehtävänä oli nyt huolehtia siitä, että Suomen armeijan pääosat, vähintään kuusi divisioonaa, suunnataan hyökkäykseen Laatokan itäpuolitse kohti Syväriä. Saksalaisten oli määrä tulla siellä vastaan sulkeakseen Leningradin saartorenkaan.
Aluksi kaikki sujui suunnitelmien mukaisesti. Baltian suunnalta hyökänneet saksalaiset saavuttivat Leningradin alueen, ja suomalaiset pääsivät Itä-Karjalassa Syvärille ja Kannaksella Leningradin reunoille. Sitten Neuvostoliiton puolustus kuitenkin sitkistyi.
Saksan päämaja pyysi suomalaisia jatkamaan hyökkäystä myös Leningradin suunnalla, mutta Mannerheim ei siihen suostunut vedoten armeijan kokemiin suuriin tappioihin.
Kenraali Erfurth piti huolellisesti päiväkirjaa, jonka pääosan suomennos on liitetty tähän dramaattisten sotatoimien johtamisesta kertovaan kirjaan.
Professori Pekka Visuri on kirjoittanut useita teoksia sotahistoriasta, kansainvälisestä politiikasta ja poliittisesta historiasta.
Jalkaväenkenraali Waldemar Erfurth sai Hitlerin päämajassa 12.6.1941 tehtävän lähteä Suomen päämajaan yhteyskenraaliksi. Hänelle annettiin tiedot yllätyshyökkäyksen aloittamisesta Neuvostoliittoon ja ohjeet, joilla suomalaisten toiminta kytkettäisiin Barbarossaksi nimetyn suunnitelman osaksi.
Erfurth saapui Helsinkiin jo seuraavana päivänä - toistaiseksi vielä huomaamattomasti siviilipuvussa liikkuen. Ilmoittautuessaan marsalkka Mannerheimille hän kertoi, että Saksan hyökkäys alkaa noin kymmenen päivän kuluttua. Jo sitä ennen suomalaisten odotettiin mobilisoivan armeijansa sodan ajan vahvuuteen ja olevan valmiina liittymään hyökkäykseen kesäkuun lopulla.
Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon alkoi 22. kesäkuuta, jolloin Hitler julisti myös Suomen ja Romanian tulevan mukaan sotatoimiin. Erfurthin tehtävänä oli nyt huolehtia siitä, että Suomen armeijan pääosat, vähintään kuusi divisioonaa, suunnataan hyökkäykseen Laatokan itäpuolitse kohti Syväriä. Saksalaisten oli määrä tulla siellä vastaan sulkeakseen Leningradin saartorenkaan.
Aluksi kaikki sujui suunnitelmien mukaisesti. Baltian suunnalta hyökänneet saksalaiset saavuttivat Leningradin alueen, ja suomalaiset pääsivät Itä-Karjalassa Syvärille ja Kannaksella Leningradin reunoille. Sitten Neuvostoliiton puolustus kuitenkin sitkistyi.
Saksan päämaja pyysi suomalaisia jatkamaan hyökkäystä myös Leningradin suunnalla, mutta Mannerheim ei siihen suostunut vedoten armeijan kokemiin suuriin tappioihin.
Kenraali Erfurth piti huolellisesti päiväkirjaa, jonka pääosan suomennos on liitetty tähän dramaattisten sotatoimien johtamisesta kertovaan kirjaan.
Professori Pekka Visuri on kirjoittanut useita teoksia sotahistoriasta, kansainvälisestä politiikasta ja poliittisesta historiasta.