Länttä vai itää — Suomi ja geopolitiikan paluu
Himanen, Hannu
Tuotetiedot
| Nimeke: | Länttä vai itää — Suomi ja geopolitiikan paluu | ||
| Tekijät: | Himanen, Hannu (Kirjoittaja) | ||
| Tuotetunnus: | 9789522914811 | ||
| Tuotemuoto: | E-kirja, EPUB | ||
| Saatavuus: | Heti ladattavissa | ||
| Ilmestymispäivä: | 30.10.2017 | ||
| Hinta: | 9,90 € (9,00 € alv 0 %) | ||
|
|||
Lisätiedot
| Kansikuva: | Lataa painokelpoinen kansikuva |
| Kustantaja: | Docendo |
| Julkaisuvuosi: | 2017 |
| Kieli: | suomi |
| Tiedostoformaatti: | EPUB |
| Suojaustapa: | Vesileima |
| Tuoteryhmät: | eKirjat |
| Kirjastoluokka: | 32.5 Kansainvälinen politiikka |
| Avainsanat: | EU-maat, Suomi, Venäjä, geopolitiikka, kansainväliset suhteet, kansallinen turvallisuus, nationalismi, poliittiset kriisit, puolustuspolitiikka, suurvallat, turvallisuuspolitiikka |
Esittelyteksti
Painava puheenvuoro Venäjäasiantuntijalta, entiseltä Moskovan suurlähettiläältä.
Mihin Venäjä oikein pyrkii ulkopolitiikassaan? Miksi se haluaa haastaa Euroopan järjestyksen? Mikä on Vladimir Putinin visio Venäjästä ja maailmasta? Miksi Venäjä panostaa merkittäviä voimavaroja informaatiovaikuttamiseen? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin haetaan vastauksia tässä moniulotteisessa kirjassa, joka on tarkoitettu kaikille Suomen turvallisuudesta kiinnostuneille.
Suomen kansainvälinen toimintaympäristö on hurjassa myllerryksessä: Itämeren alueen turvallisuustilanne on kiristynyt ja geopolitiikka palannut keskustelun ytimeen.
Välitön syy kehitykseen on Ukrainan konflikti, jonka Venäjä käynnisti valtaamalla laittomasti Krimin niemimaan maaliskuussa 2014. Kremlin mielestä länsi on Yhdysvaltain johdolla käyttänyt Venäjän heikkoutta hyväkseen 90-luvulta lähtien. Nyt se hakee revanssia ja suurvalta-asemansa palauttamista.
Tilanteen taustalla on Venäjän sisäinen kehitys. Talous sakkaa ja kansalaisten elintaso rapisee. Kremlin ideologit rakentavat uutta, nationalistista identiteettiä. Venäjä vaatii kansainvälisten pelisääntöjen muuttamista. Se pyrkii horjuttamaan länsimaita kyberhyökkäyksin ja voimakkaan informaatiovaikuttamisen keinoin.
Läntinen, demokratiaan perustuva avoin yhteiskuntamalli on ennennäkemättömän haasteen edessä. Satavuotias Suomi joutuu miettimään vakavasti arvojaan, etujaan ja kansainvälistä asemaansa.
Suurlähettiläs emeritus Hannu Himanen toimi 40-vuotisen diplomaattiuransa lopulla 2012-2016 suurlähettiläänä Moskovassa. Se oli Himasen kolmas kerta maassa: hän oli myös todistamassa 70-luvun lopun Brežnevin pysähtyneisyyden aikaa ja 80-luvun lopun Gorbatšovin perestoikaa. Uransa aikana hän toimi myös Intiassa ja Indonesiassa, ETYK-tehtävissä Wienissä sekä YK-tehtävissä New Yorkissa ja Genevessä.
Mihin Venäjä oikein pyrkii ulkopolitiikassaan? Miksi se haluaa haastaa Euroopan järjestyksen? Mikä on Vladimir Putinin visio Venäjästä ja maailmasta? Miksi Venäjä panostaa merkittäviä voimavaroja informaatiovaikuttamiseen? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin haetaan vastauksia tässä moniulotteisessa kirjassa, joka on tarkoitettu kaikille Suomen turvallisuudesta kiinnostuneille.
Suomen kansainvälinen toimintaympäristö on hurjassa myllerryksessä: Itämeren alueen turvallisuustilanne on kiristynyt ja geopolitiikka palannut keskustelun ytimeen.
Välitön syy kehitykseen on Ukrainan konflikti, jonka Venäjä käynnisti valtaamalla laittomasti Krimin niemimaan maaliskuussa 2014. Kremlin mielestä länsi on Yhdysvaltain johdolla käyttänyt Venäjän heikkoutta hyväkseen 90-luvulta lähtien. Nyt se hakee revanssia ja suurvalta-asemansa palauttamista.
Tilanteen taustalla on Venäjän sisäinen kehitys. Talous sakkaa ja kansalaisten elintaso rapisee. Kremlin ideologit rakentavat uutta, nationalistista identiteettiä. Venäjä vaatii kansainvälisten pelisääntöjen muuttamista. Se pyrkii horjuttamaan länsimaita kyberhyökkäyksin ja voimakkaan informaatiovaikuttamisen keinoin.
Läntinen, demokratiaan perustuva avoin yhteiskuntamalli on ennennäkemättömän haasteen edessä. Satavuotias Suomi joutuu miettimään vakavasti arvojaan, etujaan ja kansainvälistä asemaansa.
Suurlähettiläs emeritus Hannu Himanen toimi 40-vuotisen diplomaattiuransa lopulla 2012-2016 suurlähettiläänä Moskovassa. Se oli Himasen kolmas kerta maassa: hän oli myös todistamassa 70-luvun lopun Brežnevin pysähtyneisyyden aikaa ja 80-luvun lopun Gorbatšovin perestoikaa. Uransa aikana hän toimi myös Intiassa ja Indonesiassa, ETYK-tehtävissä Wienissä sekä YK-tehtävissä New Yorkissa ja Genevessä.
