Saako ekonomisti olla oikeassa?
Vuonna 2008 Suomi oli vain 15 prosenttia jäljessä Yhdysvaltain elintasosta, kunnes alkoi taloushistoriamme pitkäaikaisin laskukausi. Menetimme vauraudestamme kymmenen prosenttia suhteessa Yhdysvaltoihin ja 15 prosenttia suhteessa Ruotsiin.
Nyt kun kasvu on uudelleen käynnistynyt, on hyvä tehdä tilinpäätös talouden vaaran vuosista, joiden jäljet näkyvät pitkään ja joista on opittava, kun ei ole omaa rahaa devalvoitavaksi. Kylmä totuus on, että talouskasvulle ei ole vaihtoehtoa - ilman sitä nykyinen elämänmuotomme loppuu.
Lamaantuma on hukatulle vuosikymmenelle sopiva termi, koska se oli enemmän kuin taantuma mutta vähemmän kuin 1930- tai 1990-luvun lamat. Lamaantuma levisi koko yhteiskuntaan, emmekä osanneet ajoissa tehdä sellaisia uudistuksia, jotka olisivat helpottaneet kärsimyksiä.
Aki Kangasharju käy läpi finanssikriisiin johtaneet tapahtumat, arvioi Suomen talouspolitiikkaa pitkän lamaantuman aikana ja kertoo oman näkemyksensä siitä, miten pitkästä aikaa käynnistynyt talouskasvu saadaan jatkumaan. Kirjan päättää arvio (pankki)ekonomistien roolista talouspolitiikan muodostumisessa ja kommentoinnissa.
Kirja keskittyy talouteen, mutta sen lukeminen ei vaadi loppututkintoa. Tämä ei ole tutkimusraportti toisille tutkijoille vaan asiantuntijan tulkinta maailman menosta ja tulkintaan vaikuttaneesta tutkimustiedosta.
Taloustieteen tohtori, dosentti Aki Kangasharju on Nordean pääekonomisti, jonka päätehtävä on suomentaa talouden kehitystä suomalaisille. Hän toimi finanssi- ja eurokriisin aikaan Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtajana ja professorina. Kangasharju on Jyväskylän yliopiston hallituksen jäsen ja oli vuosina 2014-2017 myös Tekesin johtokunnan jäsen.
