Tuhansien laulujen Junnu täyttäisi tänä vuonna 80 vuotta.
Juha ”Watt” Vainio kaikuu karaokepaikoissa päivittäin. Vanhat pojat viiksekkäät, albatrossit ja elämän erotiikat puhuttelevat aina vain uusia sukupolvia. Harva tietää kulkevansa Rööperiin, Kolmannella linjalla tai Venukseen Vainion sananjäljissä.
Sellaista elämä on pureutuu Vainion elämään ja laulujen perintöön. Ainutlaatuinen kuvamateriaali Junnusta kuvittaa laulujen taustamaisemaa. Ystävät ja yhteistyökumppani, kuten Vexi Salmi ja Katri Helena, sukulaiset, kuten Ilkka Vainio, sekä ihailijat Junnun lauluseurasta karaokelaulajiin paljastavat suhdettaan Junnuun.
Aikalaismuistoista tullaan tähän päivään. Esittelyssä ovat Juha Vainio -messut, Juha Vainio -palkinto voittajineen, muistokonsertit ja sanoitusten pohtijat.
Teoksessa kosketellaan sitä kipeää ja hauskaa, mikä elämään kuuluu. Junnuun pureudutaan kirjalle nimen antaneen kappaleen sanoin. Siinä ikääntyvä mies lohduttaa sydämensä särkenyttä nuorta: vanhemmatkin itkevät, mutta elämä jatkuu.
Juha Vainio kuoli 52-vuotiaana. Tuhansien laulujen mies täyttäisi tänä vuonna 80 vuotta. Ilkka Vainio jatkoi isänsä matkaa lauluntekijänä. Kirja päättyy hänen säkeistöönsä siitä, millaista elämä olisi ollut vanhan Junnun näkökulmasta.
Vainio kiteytti suomalaisen nostalgian. Hän on viihdemusiikin kestävintä perintöä. Laulut elävät - ja Junnu niiden mukana. Menneisyys ja nykypäivä yhtyvät kirjassa suoraan sanottuna ja kuvattuna!
Petri Pietiläinen (s. 1966) on palkittu tietokirjailija, jonka viimeisimpiä teoksia ovat Yksi rykmentti, sata tarinaa - veteraanit kertovat (Docendo 2017) ja Kissojen maailmahistoria (SKS 2016).
Juha Metso (s. 1965) on menestynyt sekä sanomalehtiettä taidevalokuvaajana. Hänen kuviaan on käytetty kymmenissä kirjoissa.
Juha Metso (s. 1965) on valokuvataiteilija, joka on julkaissut yli 30 kirjaa ja jonka töitä löytyy kaikista merkittävimmistä suomalaisista taidemuseoista. Metso on pitänyt yli 30 vuoden uransa aikana lähes sata yksityisnäyttelyä Suomessa, muualla Euroopassa, Venäjällä ja Amerikan mantereella. Hän on työskennellyt taiteilijana yli 60 maassa erityisesti entisen Neuvostoliiton maissa. Metson tyyli on itsenäinen ja helppo tunnistaa. Teoksista on sanottu, että ne eivät ole sievisteleviä vaan karheita ja rosoisia. Rujo saattaa kuitenkin muuttua herkäksi ja kivenkova haavoittuvaksi. Arkipäivän dokumentaristina Metso on tarinankertoja, joka tuo katsojien eteen peittelemättömiä ja karunkauniita näkymiä ihmisyyden kaikkiin kerroksiin. Metson kuvien yhteinen piirre on kyky liikkua ajassa. Mitä ikinä hän kuvaakin, lopputuloksessa menneisyys keskustelee nykyisyyden kanssa. Ja jos historian läsnäolo on Metson tuotantoa yhteen sitova loimi, on kaiken perustana luonto ja se, miten ihminen ja ihmisen teot näyttäytyvät suhteessa luontoon.
