Vihtori Kosola - mies ja myytti
Pietiäinen, Jukka-Pekka
| Kansikuva: | Lataa painokelpoinen kansikuva |
| Kustantaja: | Minerva |
| Julkaisuvuosi: | 2023 |
| Kieli: | suomi |
| Tiedostoformaatti: | EPUB |
| Suojaustapa: | Vesileima |
| Tuoteryhmät: | eKirjat |
| Kirjastoluokka: | 99.1 Elämäkerrat. Muistelmat |
| Avainsanat: | 1900-luku (vuosikymmen), 1910-luku, 1920-luku, 1930-luku, aktivistit, antikommunismi, henkilöhistoria, johtajat, kalterijääkärit, lapuanliike, maanviljelijät, mäntsälän kapina, oikeistoliikkeet, poliittinen historia, poliittinen väkivalta, suomen sisällissota, vihtori kosola, äärioikeistolaisuus |
Muut formaatit tai variantit
|
Äänikirja, 2023 MP3 |
16,90 €
|
|
Kovakantinen kirja, 2023 Liimasidos, Päänauha, Ylivetokannet, Kannet laminoitu |
24,90 €
|
Kansanjohtaja Jumalan armosta?
Jukka-Pekka Pietiäisen teos on ensimmäinen kokonaisvaltainen elämäkerta Vihtori Kosolasta, oikeistoradikaalista kansanliikkeen keulamiehestä, joka elää myyttisenä hahmona suomalaisessa historiamuistissa.
Vihtori Kosola (1884–1936) muistetaan lähinnä lapuanliikkeestä ja Mäntsälän kapinasta.
Hän oli paljon muutakin: edistyksellinen maanviljelijä, jääkärivärvääjä, kalterijääkäri ja vuoden 1918 sodassa armoton konekiväärimies. Hän oli 1920-luvulla johtava lakonmurtaja ja maalaisliittolainen järjestöjyrä, joka nousi hiukan sattumalta joulukuussa 1929 kommunisminvastaisen taistelun keulakuvaksi.
Kosola ei koskaan mittauttanut kannatustaan vaaleissa, mutta lapuanliikkeen kiistaton johtaja hän oli. Lapuan kirkkoherra K. R. Kares julisti hänen olevan kansanjohtaja Jumalan armosta.
Kosola oli uransa huipulla Talonpoikaismarssissa heinäkuussa 1930. Paikalla olivat presidentti, pääministeri ja Mannerheim sekä 12 000 osanottajaa tässä itsenäisen Suomen siihen asti suurimmassa marssissa.
Vihtori Kosolan tarinalla on traaginen loppu. Lapuanliike lakkautettiin ja Isänmaallisessa kansanliikkeessä hän oli vain keulakuva, joka syrjäytettiin. Vihtori alkoholisoitui ja hänen elämänsä päättyi vain 52-vuotiaana joulukuussa 1936
Jukka-Pekka Pietiäinen on Helsingin yliopiston Suomen historian dosentti. Hän on julkaissut 16 kirjaa Suomen historian eri aloilta. Pietiäinen on toiminut myös tietokirjakriitikkona, tietokirjakustantajana ja viimeksi Suomen tietokirjailijat ry:n toiminnanjohtajana. Pietiäisen edellinen kirja Ulkoministerin kujanjuoksu – Rudolf Holsti ja skandaali Genevessä(Minerva 2021) sai erinomaiset arvostelut ja se oli ehdokkaana vuoden 2021 parhaaksi historiateokseksi.
Jukka-Pekka Pietiäisen teos on ensimmäinen kokonaisvaltainen elämäkerta Vihtori Kosolasta, oikeistoradikaalista kansanliikkeen keulamiehestä, joka elää myyttisenä hahmona suomalaisessa historiamuistissa.
Vihtori Kosola (1884–1936) muistetaan lähinnä lapuanliikkeestä ja Mäntsälän kapinasta.
Hän oli paljon muutakin: edistyksellinen maanviljelijä, jääkärivärvääjä, kalterijääkäri ja vuoden 1918 sodassa armoton konekiväärimies. Hän oli 1920-luvulla johtava lakonmurtaja ja maalaisliittolainen järjestöjyrä, joka nousi hiukan sattumalta joulukuussa 1929 kommunisminvastaisen taistelun keulakuvaksi.
Kosola ei koskaan mittauttanut kannatustaan vaaleissa, mutta lapuanliikkeen kiistaton johtaja hän oli. Lapuan kirkkoherra K. R. Kares julisti hänen olevan kansanjohtaja Jumalan armosta.
Kosola oli uransa huipulla Talonpoikaismarssissa heinäkuussa 1930. Paikalla olivat presidentti, pääministeri ja Mannerheim sekä 12 000 osanottajaa tässä itsenäisen Suomen siihen asti suurimmassa marssissa.
Vihtori Kosolan tarinalla on traaginen loppu. Lapuanliike lakkautettiin ja Isänmaallisessa kansanliikkeessä hän oli vain keulakuva, joka syrjäytettiin. Vihtori alkoholisoitui ja hänen elämänsä päättyi vain 52-vuotiaana joulukuussa 1936
Jukka-Pekka Pietiäinen on Helsingin yliopiston Suomen historian dosentti. Hän on julkaissut 16 kirjaa Suomen historian eri aloilta. Pietiäinen on toiminut myös tietokirjakriitikkona, tietokirjakustantajana ja viimeksi Suomen tietokirjailijat ry:n toiminnanjohtajana. Pietiäisen edellinen kirja Ulkoministerin kujanjuoksu – Rudolf Holsti ja skandaali Genevessä(Minerva 2021) sai erinomaiset arvostelut ja se oli ehdokkaana vuoden 2021 parhaaksi historiateokseksi.