Suomen kimalaiset
Parkkinen, Seppo; Paukkunen, Juho; Teräs, IlkkaTuotetiedot
Nimeke: | Suomen kimalaiset | ||
Tekijät: | Parkkinen, Seppo (Kirjoittaja) Paukkunen, Juho (Kirjoittaja) Teräs, Ilkka (Kirjoittaja) |
||
Tuotetunnus: | 9789522914545 | ||
Tuotemuoto: | Kovakantinen kirja | ||
Saatavuus: | Toimitusaika 1-3 arkipäivää | ||
Hinta: | 19,90 € (18,09 € alv 0 %) | ||
|
|||
Lisätiedot
Kansikuva: | Lataa painokelpoinen kansikuva |
Kustantaja: | Docendo |
Julkaisuvuosi: | 2018 |
Kieli: | suomi |
Sivumäärä: | 176 |
Tuoteryhmät: | Eläimet |
Kirjastoluokka: | 58.21 Hyönteiset |
YSO - Yleinen suomalainen asiasanasto: | kimalaiset, lajit, lajinmääritys, elintavat, levinneisyys |
Avainsanat: | Suomi, elintavat, kimalaiset, lajinmääritys, lajit, levinneisyys |
Esittelyteksti
Kimalaiset ovat kiehtova eläinryhmä. Pienine siipineen ja tuuheine värikkäine turkkeineen ne ovat hieman kömpelön oloisia mutta samalla sympaattisia mesipistiäisiä. Vasta viime vuosikymmeninä on onnistuttu ratkaisemaan kimalaisen lennon arvoitus: miten niin pienillä siivillä pysyy ilmassa?
Kimalaiset ovat elämäntavoiltaan mielenkiintoisia yhteiskuntahyönteisiä, joiden kuningattarilla, työläisillä ja koirailla on oma tehtävänsä - ja ulkonäkönsä. Kimalaisten sukuun Bombus luetaan nykyään myös loiskimalaiset, jotka eivät rakenna omaa pesää vaan valtaavat pesän muilta kimalaisilta ja pakottavat isäntälajin työläiset ruokkimaan omia jälkeläisiään.
Kimalaiset ovat erittäin tärkeitä pölyttäjiä, myös ihmisen talouden kannalta: mustikka- ja puolukkasatomme jäisi hyvin vaatimattomaksi ilman niiden pölytyspalvelua. Tiesitkö että keväällä kukkivat pajut ovat kimalaisille ja siten myös metsämarjojen sadolle ratkaisevan tärkeitä kasveja?
Kimalaisia voi myös pitää hyvin suomalaisena hyönteisryhmänä, sillä niiden levinneisyys painottuu pohjoiseen. Euroopan lajeista yli puolet elää Suomessa!
Kirja on Suomen ensimmäinen kimalaisopas, jollaista on odotettu pitkään. Se esittelee kaikki maamme 37 kimalaislajia hienoin luontokuvin, lajien biologiasta kertovin esittelytekstein ja levinneisyyskartoin. Määrityskaava johdattaa havaitun lajin jäljille, ja kirja antaa myös ohjeet kimalaisten keinopesien rakentamiseen ja muihin tapoihin auttaa pieniä ystäviämme. Meillä onkin suuri vastuu kimalaisten hyvinvoinnista, sillä monet lajit ovat joutuneet ahtaalle ja jopa uhanalaistuneet ihmistoiminnan seurauksena.
Seppo Parkkinen on biologi, tietokirjailija, luontokuvaaja ja -toimittaja, joka on tehnyt hyönteisten maailmaa tunnetuksi lukuisissa lehtiartikkeleissa ja luontooppaiden sivuilla.
Juho Paukkunen on erityisesti myrkkypistiäisten tunnistamiseen ja elintapoihin perehtynyt biologi. Hän työskentelee museomestarina Luonnontieteellisessä keskusmuseossa.
Ilkka Teräs on eläintieteen dosentti, jonka väitöskirja käsitteli Etelä-Suomen kimalaisten kukkakäyntejä. Hän on pitänyt pölytysbiologian luentoja ja opettanut mesi- ja myrkkypistiäiskursseilla.
Kimalaiset ovat elämäntavoiltaan mielenkiintoisia yhteiskuntahyönteisiä, joiden kuningattarilla, työläisillä ja koirailla on oma tehtävänsä - ja ulkonäkönsä. Kimalaisten sukuun Bombus luetaan nykyään myös loiskimalaiset, jotka eivät rakenna omaa pesää vaan valtaavat pesän muilta kimalaisilta ja pakottavat isäntälajin työläiset ruokkimaan omia jälkeläisiään.
Kimalaiset ovat erittäin tärkeitä pölyttäjiä, myös ihmisen talouden kannalta: mustikka- ja puolukkasatomme jäisi hyvin vaatimattomaksi ilman niiden pölytyspalvelua. Tiesitkö että keväällä kukkivat pajut ovat kimalaisille ja siten myös metsämarjojen sadolle ratkaisevan tärkeitä kasveja?
Kimalaisia voi myös pitää hyvin suomalaisena hyönteisryhmänä, sillä niiden levinneisyys painottuu pohjoiseen. Euroopan lajeista yli puolet elää Suomessa!
Kirja on Suomen ensimmäinen kimalaisopas, jollaista on odotettu pitkään. Se esittelee kaikki maamme 37 kimalaislajia hienoin luontokuvin, lajien biologiasta kertovin esittelytekstein ja levinneisyyskartoin. Määrityskaava johdattaa havaitun lajin jäljille, ja kirja antaa myös ohjeet kimalaisten keinopesien rakentamiseen ja muihin tapoihin auttaa pieniä ystäviämme. Meillä onkin suuri vastuu kimalaisten hyvinvoinnista, sillä monet lajit ovat joutuneet ahtaalle ja jopa uhanalaistuneet ihmistoiminnan seurauksena.
Seppo Parkkinen on biologi, tietokirjailija, luontokuvaaja ja -toimittaja, joka on tehnyt hyönteisten maailmaa tunnetuksi lukuisissa lehtiartikkeleissa ja luontooppaiden sivuilla.
Juho Paukkunen on erityisesti myrkkypistiäisten tunnistamiseen ja elintapoihin perehtynyt biologi. Hän työskentelee museomestarina Luonnontieteellisessä keskusmuseossa.
Ilkka Teräs on eläintieteen dosentti, jonka väitöskirja käsitteli Etelä-Suomen kimalaisten kukkakäyntejä. Hän on pitänyt pölytysbiologian luentoja ja opettanut mesi- ja myrkkypistiäiskursseilla.