Stella Polariksen perintö — Tiedusteluhistoriaa 1944-1950
Manninen, Ohto; Lehtonen, LauriTuotetiedot
Nimeke: | Stella Polariksen perintö — Tiedusteluhistoriaa 1944-1950 | ||
Tekijät: | Manninen, Ohto (Kirjoittaja) Lehtonen, Lauri (Kirjoittaja) |
||
Tuotetunnus: | 9789522916921 | ||
Tuotemuoto: | Kovakantinen kirja | ||
Saatavuus: | Toimitusaika 1-3 arkipäivää | ||
Ilmestymispäivä: | 2.1.2019 | ||
Hinta: | 19,90 € (18,09 € alv 0 %) | ||
|
|||
Lisätiedot
Kansikuva: | Lataa painokelpoinen kansikuva |
Kustantaja: | Docendo |
Julkaisuvuosi: | 2019 |
Kieli: | suomi |
Sivumäärä: | 238 |
Tuoteryhmät: | Sotahistoria |
Kirjastoluokka: | 92.73 Suomen historia v. 1939-1945 |
YSO - Yleinen suomalainen asiasanasto: | Stella Polaris -operaatio, tiedustelu, sota-aika, Lapin sota, sodanjälkeinen aika, sotilashallinto, radio (joukkoviestimet), valvonta, sotahistoria, historia |
Avainsanat: | Lapin sota, Stella Polaris -operaatio, Suomi, historia, radio (joukkoviestimet), sodanjälkeinen aika, sota-aika, sotahistoria, sotilashallinto, tiedustelu, valvonta |
Muut formaatit tai variantit
E-kirja, 2019 EPUB |
9,90 €
|
Esittelyteksti
Uutta tietoa salaisesta operaatiosta ja tiedustelumme uudesta noususta!
Kesästä 1944 lähtien Suomessa varauduttiin maan miehitykseen. Aseiden hajavarastoinnin ohella valmisteltiin sissitoimintaa ja tiedustelun jatkamista.
Erittäin salaisessa Stella Polaris -operaatiossa tiedustelun henkilöstöä, radiolaitteita ja arkistoja siirrettiin Ruotsiin. Suunnitelma ei kuitenkaan toteutunut. Ruotsi kielsi suomalaisen radiotiedustelun maaperältään, ja satoja stellistejä jäi tiedusteluvälineineen eristyksiin Ruotsiin. Se halvaannutti Suomen tiedustelun.
Kirjassa kerrotaan Stella Polaris -operaation ja sen salaisten materiaalien kohtaloista; mukana on myös dramaattisia henkilötarinoita.
Kolme länsimaata olisi - yhdessä tai erikseen - halunnut suomalaisia neuvostoasevoimien ja koodien tuntijoita palvelukseensa. Osaaminen jäi kuitenkin pääosin Ruotsin ja vähässä määrin Ranskan käyttöön. Radiotiedustelun keskeisiä tuloksia siirtyi operaation jäljiltä Ruotsin lisäksi Ranskaan, Englantiin, Yhdysvaltoihin ja Japaniin.
Suomen sotilastiedustelun sodan jälkeiset ongelmat kärjistyivät, kun Pääesikunnan tiedusteluosasto lakkautettiin Neuvostoliiton vaatimuksesta. Tiedustelu näivettyi valvontakomission ja kommunistijohtoisen Valtiollisen poliisin pidätyksissä ja kuulusteluissa.
Radiotiedustelu lopetettiin kesällä 1945 ja aloitettiin uudelleen vasta 1950 Korean sodan kärjistäessä suurvaltojen välejä. Kirja kertoo ensimmäistä kertaa tiedustelun uudesta noususta.
Tekijät, insinöörieversti Lauri Lehtonen ja professori Ohto Manninen ovat tutkineet aihetta pitkään ja ovat johtavia asiantuntijoita.
Kesästä 1944 lähtien Suomessa varauduttiin maan miehitykseen. Aseiden hajavarastoinnin ohella valmisteltiin sissitoimintaa ja tiedustelun jatkamista.
Erittäin salaisessa Stella Polaris -operaatiossa tiedustelun henkilöstöä, radiolaitteita ja arkistoja siirrettiin Ruotsiin. Suunnitelma ei kuitenkaan toteutunut. Ruotsi kielsi suomalaisen radiotiedustelun maaperältään, ja satoja stellistejä jäi tiedusteluvälineineen eristyksiin Ruotsiin. Se halvaannutti Suomen tiedustelun.
Kirjassa kerrotaan Stella Polaris -operaation ja sen salaisten materiaalien kohtaloista; mukana on myös dramaattisia henkilötarinoita.
Kolme länsimaata olisi - yhdessä tai erikseen - halunnut suomalaisia neuvostoasevoimien ja koodien tuntijoita palvelukseensa. Osaaminen jäi kuitenkin pääosin Ruotsin ja vähässä määrin Ranskan käyttöön. Radiotiedustelun keskeisiä tuloksia siirtyi operaation jäljiltä Ruotsin lisäksi Ranskaan, Englantiin, Yhdysvaltoihin ja Japaniin.
Suomen sotilastiedustelun sodan jälkeiset ongelmat kärjistyivät, kun Pääesikunnan tiedusteluosasto lakkautettiin Neuvostoliiton vaatimuksesta. Tiedustelu näivettyi valvontakomission ja kommunistijohtoisen Valtiollisen poliisin pidätyksissä ja kuulusteluissa.
Radiotiedustelu lopetettiin kesällä 1945 ja aloitettiin uudelleen vasta 1950 Korean sodan kärjistäessä suurvaltojen välejä. Kirja kertoo ensimmäistä kertaa tiedustelun uudesta noususta.
Tekijät, insinöörieversti Lauri Lehtonen ja professori Ohto Manninen ovat tutkineet aihetta pitkään ja ovat johtavia asiantuntijoita.