Rahvaan rakkaus — Suomalaisen intohimon historia
Kietäväinen-Sirén, HannaTuotetiedot
Nimeke: | Rahvaan rakkaus — Suomalaisen intohimon historia | ||
Tekijät: | Kietäväinen-Sirén, Hanna (Kirjoittaja) | ||
Tuotetunnus: | 9789522917393 | ||
Tuotemuoto: | Kovakantinen kirja | ||
Saatavuus: | Toimitusaika 1-3 arkipäivää | ||
Hinta: | 14,90 € 4,90 € (4,45 € alv 0 %) Alin hinta 30 pv aikana 4,90 € |
||
|
|||
Kansikuva: | Lataa painokelpoinen kansikuva |
Kustantaja: | Docendo |
Julkaisuvuosi: | 2020 |
Kieli: | suomi |
Sivumäärä: | 212 |
Tuoteryhmät: | Historia Tietokirjallisuus |
Kirjastoluokka: | 92 SUOMEN HISTORIA |
YSO - Yleinen suomalainen asiasanasto: | rakkaus, seksuaalisuus, kansa (kansanihmiset), avioliitto, järjestetty avioliitto, parisuhde, rakkaussuhde, seksuaalinen käyttäytyminen, normit, moraali, kulttuurihistoria, historia, henkilöhistoria |
Avainsanat: | Suomi, avioliitto, henkilöhistoria, historia, järjestetty avioliitto, kansa (kansanihmiset), kulttuurihistoria, moraali, normit, parisuhde, rakkaus, rakkaussuhde, seksuaalinen käyttäytyminen, seksuaalisuus |
Muut formaatit tai variantit
E-kirja, 2020 EPUB |
4,95 €
|
”Minun sydämeni suuntautui heti sinua kohti, aivan kuin joku olisi valellut lämmintä vettä sen päälle.”
Aatelisneito Magdalena Catharina Zebotaijoff ensikohtaamisestaan isänsä ratsumiehen kanssa
Viime vuosikymmeninä historiantutkimuksessa on alettu tarkastella arkista elämää, tavallista ihmistä sekä muita aiemmin vähäpätöisinä pidettyjä aiheita. Samalla tarkasteluun ovat nousseet tunteet ja niiden historia. Rakkaus on inhimillisistä tunteista keskeisimpiä. Rakkaus on kuitenkin aiemmassa tutkimuksessa jäänyt arjen realiteettien jalkoihin, ja perinteisesti on ajateltu, että ennen modernia aikaa parisuhteet olivat pelkkiä taloudellisia ja juridisia sopimuksia, kirjaimellisesti naimakauppoja.
Rahvaan rakkaus paljastaa, kuinka lemmellä, lämmöllä ja hullaantumisella oli valtaisa merkitys jo uuden ajan alun tavallisten suomalaisten elämässä. Kosiskelun ja seurustelun taustalla saattoi vaikuttaa toive kahden talon maiden yhdistämisestä, mutta yksin se ei riittänyt: mikäli kihlakumppanit tunsivat vastenmielisyyttä toisiaan kohtaan tai rakkauden kehittymiselle oli muita esteitä, ei avioliittoakaan nähty mielekkääksi.
Seksuaalisuuden suhteen esimodernin ajan suomalaiset tasapainoilivat jatkuvasti sallitun ja kielletyn rajamailla: virallisesti esiaviollinen seksi oli rikos, mutta rahvaan kulttuurissa se oli myös maan tapa ja luonteva etappi matkalla avioliiton satamaan. Etenkin naisten oli kuitenkin oltava tarkkoja seksuaalisesta maineestaan. Toisaalta salavuoteudesta kiinni jäänyt nainen saattoi kieltäytyä avioliitosta, jos vuodekumppanista ei näyttänyt olevan rakastavaksi aviomieheksi - siitä huolimatta, että hän samalla menetti mahdollisuutensa palauttaa kunniansa ja turvata tulevaisuutensa taloudellisesti.
Ruotsin valtakunta pyrki 1600-1700-luvulla vakiinnuttamaan useita yhteiskunnallisia instituutioita. Avioliitto nousi näistä instituutioista perustavanlaatuisimmaksi, eihän miesten ja naisten yhteiselo muissa puitteissa ollut mahdollistakaan. Aikalaislähteistä, esimerkiksi oikeuden pöytäkirjoista, tulee selvästi näkyviin, kuinka suuri merkitys miehen ja vaimon - yhteiskunnan perusyksikön - tunteille annettiin.
Teos on saanut alkunsa FT Hanna Kietäväinen-Sirenin väitöskirjatutkimuksesta.
Aatelisneito Magdalena Catharina Zebotaijoff ensikohtaamisestaan isänsä ratsumiehen kanssa
Viime vuosikymmeninä historiantutkimuksessa on alettu tarkastella arkista elämää, tavallista ihmistä sekä muita aiemmin vähäpätöisinä pidettyjä aiheita. Samalla tarkasteluun ovat nousseet tunteet ja niiden historia. Rakkaus on inhimillisistä tunteista keskeisimpiä. Rakkaus on kuitenkin aiemmassa tutkimuksessa jäänyt arjen realiteettien jalkoihin, ja perinteisesti on ajateltu, että ennen modernia aikaa parisuhteet olivat pelkkiä taloudellisia ja juridisia sopimuksia, kirjaimellisesti naimakauppoja.
Rahvaan rakkaus paljastaa, kuinka lemmellä, lämmöllä ja hullaantumisella oli valtaisa merkitys jo uuden ajan alun tavallisten suomalaisten elämässä. Kosiskelun ja seurustelun taustalla saattoi vaikuttaa toive kahden talon maiden yhdistämisestä, mutta yksin se ei riittänyt: mikäli kihlakumppanit tunsivat vastenmielisyyttä toisiaan kohtaan tai rakkauden kehittymiselle oli muita esteitä, ei avioliittoakaan nähty mielekkääksi.
Seksuaalisuuden suhteen esimodernin ajan suomalaiset tasapainoilivat jatkuvasti sallitun ja kielletyn rajamailla: virallisesti esiaviollinen seksi oli rikos, mutta rahvaan kulttuurissa se oli myös maan tapa ja luonteva etappi matkalla avioliiton satamaan. Etenkin naisten oli kuitenkin oltava tarkkoja seksuaalisesta maineestaan. Toisaalta salavuoteudesta kiinni jäänyt nainen saattoi kieltäytyä avioliitosta, jos vuodekumppanista ei näyttänyt olevan rakastavaksi aviomieheksi - siitä huolimatta, että hän samalla menetti mahdollisuutensa palauttaa kunniansa ja turvata tulevaisuutensa taloudellisesti.
Ruotsin valtakunta pyrki 1600-1700-luvulla vakiinnuttamaan useita yhteiskunnallisia instituutioita. Avioliitto nousi näistä instituutioista perustavanlaatuisimmaksi, eihän miesten ja naisten yhteiselo muissa puitteissa ollut mahdollistakaan. Aikalaislähteistä, esimerkiksi oikeuden pöytäkirjoista, tulee selvästi näkyviin, kuinka suuri merkitys miehen ja vaimon - yhteiskunnan perusyksikön - tunteille annettiin.
Teos on saanut alkunsa FT Hanna Kietäväinen-Sirenin väitöskirjatutkimuksesta.