Monitaiteilijan rohkea tilitys ja rankka matka minuuteen.
Eija Pokkisen elämänmittainen evakkomatka alkoi talvisodan syttyessä Karjalan kannaksella, Suomen itsenäisyyspäivänä 1939. Pariisissa hänestä tuli kansainvälinen valokuvamalli, ja ura johti elokuvarooleihin, muiden muassa rooliin Jaakko Pakkasvirran Vihreässä leskessä ja naispääosaan amerikkalaisessa Distance (Etäisyys)-elokuvassa. Palattuaan Suomeen 36-vuotiaana Eija näytteli Risto Jarvan elokuvissa Loma ja Jäniksen vuosi.
Vuodet ulkomailla saivat Eijan tiedostamaan juurettomuutensa. Ihmissuhteet kariutuivat, mutta itseään etsivä Eija sai tärkeän voimanlähteen meditaatiosta. Uraa tekevä valokuvamalli kiinnosti Suomen lehdistöä, ja juttuja Eijan menestyksestä ilmestyi säännöllisesti. Läheisen traaginen menetys sai Eijan vetäytymään pois julkisuudesta yli 30 vuodeksi, etsimään minuuttaan ja vastausta kysymykseen ”kuka minä olen”. Eija on työskennellyt arvostettuna suomentajana, ja viime vuosina maalaustaide on avannut hänelle uudenlaisen luovuuden väylän.
Tässä koskettavassa teoksessa Eija Pokkinen kertoo vaiherikkaan elämänsä kaaresta, evakkotytön polusta valokuvamalliksi, näyttelijäksi, elokuvasuomentajaksi ja taiteilijaksi. Intiimit päiväkirjamerkinnät tuovat tapahtumat lähelle lukijaa.
