Kieltolaki — Kielletyn viinan historia Suomessa

Pulkkinen, Jonna
Nimeke: Kieltolaki — Kielletyn viinan historia Suomessa
Tekijät: Pulkkinen, Jonna (Kirjoittaja)
Tuotetunnus: 9789523756502
Tuotemuoto: Pehmeäkantinen kirja
Saatavuus: Toimitusaika 7-14 arkipäivää
Ilmestymispäivä: 25.3.2022
Hinta: 24,90 € (22,64 € alv 0 %)

Kansikuva: Lataa painokelpoinen kansikuva
Kust. tuotetunnus: 21647044
Kustantaja: Minerva
Julkaisuvuosi: 2022
Kieli: suomi
Sivumäärä: 213
Tuoteryhmät: Historia
Kirjastoluokka: 68.27 Juomat
YSO - Yleinen suomalainen asiasanasto: alkoholipolitiikka, kieltolait, alkoholinkäyttö, valvonta, julkinen keskustelu, raittiusliikkeet, alkoholirikokset, anniskelu, alkoholi (päihteet), salakauppa, salakuljetus, alkoholikulttuuri, historia
Avainsanat: 1919-1932, Suomi, alkoholikulttuuri, alkoholinkäyttö, alkoholipolitiikka, alkoholirikokset, anniskelu, historia, julkinen keskustelu, kieltolait, monopolit, raittiusliikkeet, salakauppa, salakuljetus, valmistus, valvonta, viinat
E-kirja, 2015
EPUB
9,90 €

Kieltolaki-kirja esittelee Suomessa olleita erilaisia alkoholirajoituksia kautta maan historian, keskittyen kuitenkin vuosien 1919–1932 kieltolakiin ja sen seurauksiin.

Juoppoutta ja viinanvalmistusta on pyritty suitsimaan Suomessa jo Ruotsin vallan ajoista alkaen. Aluksi rajoituksia yritettiin toteuttaa kirkkolailla, mutta 1700-luvulla paloviinan valmistusta ja sen käyttöä alettiin säädellä maallisella lailla.

Kesäkuun 1. päivä 1919 voimaan astunut kieltolaki määräsi, että alkoholipitoisten aineiden valmistus, maahantuonti, myynti, kuljetus ja varastointi sallittiin vain lääkinnällisiin, teknisiin tai tieteellisiin tarkoituksiin. Valtiolla oli yksinoikeus valmistaa, myydä tai maahantuoda alkoholia.

Kieltolaki- ja juopumusrikosten määrä räjähti kieltolain aikana käsiin. Rikoksiin eivät syyllistyneet vain Algot Niskan kaltaiset pirtukuninkaat, vaan kieltolakia rikkoivat käytännössä kaikki. Rikkomuksista kärähtivät myös poliisiviranomaiset, eikä maan poliittinen eliittikään lasiin sylkenyt. Kieltolakia pyrittiin valvomaan luomalla ilmiantojärjestelmä. Tämä tarkoitti käytännössä sitä, että kieltolakietsivät saattoivat tehdä vaikkapa kotietsinnän nimettömän puhelinsoiton perusteella. Viranomaisten resurssit olivat kuitenkin koko kieltolain ajan riittämättömät. Kieltolain julkinen arvostelu lisääntyi, ja yhä vaikuttavampien henkilöiden liityttyä arvostelijoiden rintamaan kieltolain aatteellinen pohja alkoi murentua. Suomen historian ensimmäinen neuvoa-antava kansanäänestys järjestettiin kieltolaista joulukuussa 1931. Yli 70 prosenttia äänesti lain kumoamisen puolesta, ja näin päättyi vuodesta 1919 voimassa ollut kieltolaki.

Uusi väkijuomalaki hyväksyttiin tammikuussa 1932. Kuuluisana numerosarjana 543210 tunnetuksi tulleena päivämääränä eli 5. huhtikuuta 1932 kello 10 alkoholimyymälät avasivat asiakkaille jälleen ovensa.


Katso myös