Hackzell — Karhunkaatajasta rauhantekijäksi

"Tämä hetki ja tämä ratkaisu on vakavin, minkä kansamme nykyisinä koettelemuksen vuosina on elänyt." Pääministeri Antti Hackzellin radiopuhe 2.9.1944

Kansanedustaja Antti Hackzell nimitettiin Suomen pääministeriksi 8. elokuuta 1944. Hänen tehtäväkseen tuli luotsata Suomi rauhaan yhdessä tasavallan presidentiksi neljä päivää aiemmin valitun Suomen marsalkka Mannerheimin kanssa.

Hackzell johti Suomen rauhanvaltuuskunnan rajan yli Moskovaan 7. syyskuuta. Suomalaiset joutuivat odottamaan piinaavan viikon neuvottelujen alkamista, ja Hackzell sai hänet pysyvästi lamauttaneen halvauksen. Teoksessa kuvataan ensi kertaa piinaviikon yksityiskohtaiset tapahtumat ja keskustelut - Neuvostoliiton salakuunteluraporttien valossa. Teos perustuu laajasti alkuperäislähteisiin.

Hackzell tunsi syvällisesti Suomen ja Venäjän suhteet. Hän oli toiminut asianajajana ja virkamiehenä keisariajan Pietarissa 1910-1917. Hän oli järjestämässä Suomen ja Neuvosto-Venäjän suhteita Viipurin läänin maaherrana 1918-1920 ja Suomen Moskovan lähettiläänä 1922-1927.

Hackzell toimi presidentti Svinhufvudin ulkoministerinä Kivimäen hallituksessa 1932-1936. Hän kuului siihen ydinryhmään, joka luotsasi Suomen ulkopolitiikan pohjoismaiselle linjalle. Käytännössä se tarkoitti Suomen määrätietoista lähentämistä Ruotsiin.

Hackzell teki mittavan uran talous- ja kauppapolitiikassa. Suomen Työantajain Keskusliiton toimitusjohtajana hän oli solmimassa ”tammikuun kihlauksena” tunnettua työmarkkina­järjestöjen yhteisymmärrystä 1940.

Teoksessa kuvataan Mikkelin lyseon rehtorin pojan dramaattiset henkilökohtaiset vaiheet. Antti Hackzell menetti toimistonsa ja kotinsa Pietarissa, uuden kotinsa Viipurissa sekä maatilansa Ensossa. Hänen poikansa Martin Hackzell kaatui Stalinin kanavan Pirunsaaren taisteluissa heinäkuussa 1942.

Professori Martti Häikiö on arvostettu historiantutkija. Hän on kirjoittanut lukuisia historiateoksia, kuten Suomen leijona - Svinhufvud itsenäisyysmiehenä (Docendo 2017).