Onko poliitikoilla tarjota uskottavia tulevaisuudenvisioita?
Onko demokratia valtiomuotona tuomittu katoamaan? Tätä on kysytty, kun useat takaiskut eri puolilla maailmaa ovat paljastaneet demokratian haavoittuvuuden. Donald Trump haastaa Yhdysvaltain poliittiset instituutiot ja panee samaan aikaan maailmanjärjestyksen sekaisin. Euroopan on vaikea niellä brexitiä. Autoritääristen puolueiden kannatus kasvaa maahanmuuton sekä taloudellisten ja teknologisten muutosten tuottamien uhkakuvien seurauksena.
Ministeri Pär Stenbäck puhuu demokratian kestävyydestä. Suomessa kriisitietoisuus on melko olematonta, mutta uudistustarpeet ovat merkittäviä. Puolueissa hälytyskellojen pitäisi soida, kun niiden uskottavuus on alamaissa ja nuoret jättävät äänestämättä. Mutta onko puolueilla rohkeutta uudistuksiin?
Yhdysvallat demokratian entisenä edelläkävijämaana on haasteiden edessä: voiko maa päästä eroon polarisoitumisesta, joka lamauttaa ja myrkyttää sen poliittista elämää? Stenbäck laajentaa näkökulmaa vaihtoehtoisiin demokratiamalleihin. Hän korostaa sananvapauden merkitystä hetkessä, jolloin sosiaalista mediaa on helppo käyttää demokratian heikentämiseen.
Stenbäck uskoo, että demokratia voi selviytyä tulevaisuudessakin. Selviytyminen edellyttää kuitenkin uudistuksia, jotka elvyttävät demokratiaa. Tarvitaan valistuneita poliitikkoja, jotka harjoittavat tietoista demokratiaa ja itsekritiikkiä: onko heillä tarjota uskottavia tulevaisuudenvisioita?
Pär Stenbäck (s. 1941) toimi kansanedustajana 1970-85 sekä opetusministerinä 1979-82 ja ulkoministerinä 1982-83. Stenbäck oli Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälisen liiton pääsihteeri Genevessä 1988-1992 ja tämän jälkeen Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Kööpenhaminassa vuoteen 1996. Stenbäck on myös vaikuttanut Svenska kulturfondenin puheenjohtajana 1996-2001. Ansioistaan hän on saanut Punaisen Ristin Henri Dunant -mitalin.
